Adaptogeenit

TERVETULOA AYURVEDAN PARIIN

Ayurveda tarkoittaa elämän tiedettä (ayus = elämä, veda = tieto). Ayurveda ei ole dogmi: objektiivisella tasolla se on maailman pisimpään harjoitettu tieteellinen metodi. Subjektiivisella tasolla ayurveda on fuusio maalaisjärkeen käyvää teoriaa, sekä kokemusperäistä totuudentuntemusta, ’näkemista’ (Darshana), jonka syvyys johtuu yksilön henkilökohtaisesta tietoisuudesta ja elämänkokemuksesta.

Jokaisella ihmisillä on tasavertainen mahdollisuus kokeilla ayurvedan perusteorian paikkaansapitävyyttä. Ayurvedan mukaan elämme kaikki yhteisessä todellisuudessa, jossa vaikuttavat muun muassa tietoisuus, kolme gunaa ja 20 ominaislaatua, sekä viisi elementtiä.

Elämme myös subjektiivisessa todellisuudessa, ja mm. tämän takia ayurvedinen suhtautumistapa terveyteen ja epätasapainotilaan on merkittävästi erilainen kuin länsimaisen lääketieteen objektiivisuutta korostava näkökulma.


Adaptogeenit.com ei edusta puhtaasti klassista ayurvedaa, vaikka useimmissa sivuston artikkeleissa nojataan vahvasti laadukkaisiin oppikirjoihin. Asiasisältö on osittain muodostunut sivuston ylläpitäjän Sami Nuoran subjektiivisesta näkemyksestä ja kokemuksesta. Inspiraationa on toiminut mm. kiinalainen lääketiede, ayurvedinen lääketiede, tiibetiläinen lääketiede, funktionaalinen lääketiede, ja biohakkerointi. Monissa artikkeleissa on myös vertaisarvioituja tutkimuksia lähdetietoina, vaikka minulla ei olekaan akateemisen tiedemiehen koulutustaustaa.


- Fytonomi (Provita), Ayurveda Life Coach (Suomen Ayurveda Instituutti) Sami Nuora


“Minun aineellinen luontoni (prakriti)
jakautuu näihin kahdeksaan osaan:
maa, vesi, tuli, ilma,
avaruus, mieli, äly ja itsetietoisuus.”
- Bhagavadgita 7:4

Mitä adaptogeenit ovat?

Adaptogeenit ovat rohdoksia joiden tärkeimmät vaikutukset liittyvät stressireaktion säätelyyn

Tulsi.jpg

Adaptogeenit pähkinänkuoressa

Adaptogeenit ovat stressiä lievittäviä homeostaattisia (tasapainottavia) rohdoksia. Ne tukevat elimistön biokemiallista tasapainoa sekä tunnetasapainoa vaikuttamalla moniin välittäjäaineisiin, sekä solujen ja elinsysteemien antstressimekanismeihin. Stressin moninaiset, sekä yksilö- ja tilannekohtaisesti vaihtelevat oireet liittyvät pitkälti erilaisten välittäjäaineiden säätelyhäiriöihin, hapetustressiin, elimistössä vallitsevaan matala-asteiseen tulehdukseen, erilaisten endo- ja eksotoksiinien (mm. aineenvaihduntajätteet ja ulkopuolelta tulevat toksiinit) kertymiseen, sekä ravinnonpuutostiloihin. Adaptogeenit suojaavat kattavasti sekä akuutilta- että pitkäaikaiselta stressiltä ja niiden haittavaikutuksilta, sekä palauttavat elinvoimaa ja edistävät unen laatua. Adaptogeeneja ei tule mieltää kahvin ja kaakaon kaltaisiksi stimulanteiksi tai piristeiksi. Ajan saatossa adaptogeeneja on kutsuttu monilla eri nimillä ja kuvailtu monin eri tavoin, esimerkiksi ikääntymistä hidastaviksi ja tonifioiviksi yrteiksi, restoratiiveiksi (vahvistaja) ja rasayanoiksi. 

Adaptogeenit toimivat antioksidantteina, normalisoivat immuunipuolustusta ja elimistössä vallitsevaa tulehdustareaktiota, vaikuttavat solujen energiantuotantoon ja myrkkyjen poistoon, sekä lievittävät masennusta- (antidepressiivisiä) ja ahdistusta (anksiolyyttisiä). (4, 7, 8, 9, 10, 11)

Kansankielellä adaptogeeneja voi verrata stressirokotteiksi tai elimistön sisäistä tasapainoa aistiviksi ja sääteleviksi termostaateiksi.

 Stimulantit (oikealla) aiheuttavat piikin suorituskyvyssä, jonka jälkeen suorituskyky romahtaa normaalitason alapuolelle. 

Stimulantit (oikealla) aiheuttavat piikin suorituskyvyssä, jonka jälkeen suorituskyky romahtaa normaalitason alapuolelle. 


  • Perinteisen kiinalaisen lääketieteen harjoittajat sanovat, että superior- luokan rohdokset ravitsevat vähintää yhtä kolmesta aarteesta, jotka ovat Jing, Qi & Shen
  • Ayurvedan mukaan tietyillä rasayanoilla on virkistäviä-, sekä mentaalista että fyysistä terveyttä parantavia, ja ikääntymisrauppeutumista hidastavia ominaisuuksia. Ne ravitsevat Ojasta, Tejasta ja Pranaa (vastaavuus kolmelle aarteelle).
  • Venäläiset tutkijat sanovat, että adaptogeenit lisäävät kehon vastustuskykyä erilaisia stressitekijöitä vastaan ja normalisoivat elimstön toimintoja.
  • Länsimaiset tiedemiehet puolestaan yrittävät selvittää miten adaptogeenit säätelevät hypotalamus-aivolisäke-lisämunuais- (HPA) akselia ja sympatoadrenaalista järjestelmää. Farmakognosia tutkii adaptogeenien biokemiaa.

Klassiset adaptogeenit

Gnseng Goji
  • American ginseng juuri (Panax quinquefolius)
  • Ashwaganda juuri (Withania somnifera)
  • Asian ginseng juuri (Panax ginseng)
  • Eleuthero juuri ja lehdet (Eleutherococcus senticosus eli siperian ginseng)
  • Aralia tai Manchurian spikenard juuri (Aralia manch urica, Aralia elata tai piikkiaralia eli pirunkeppi)
  • Rhodiola juuri (Rhodiola rosea eli ruusujuuri)
  • Schisandra siemenet ja marjat (Schisandra chinensis eli sitruunaköynnös)
  • Ajuga (Ajuga turkestanica)
  • Mumie (shilajit tai asphaltum)
  • Pantocrine tai deer velvet (Cornu Cervi Parvum)
  • Rhaponticum (Rhaponticum carthamoides eli maraljuuri) (2)

Adaptogeenien historia

Vaikka osa adaptogeeneistä on ollut perinteisen kiinalaisen lääketieteen ja ayurvedan arvostetuimpia rohdoksia - niiden moderni historia alkoi kuitenkin vasta 1940-luvun lopussa. The former Union of Soviet Socialist Republics (USSR) määräsi Neuvostoliiton Tiede Akatemian (Soviet Academy of Science) kehittämään tuotteen, joka nostaa heidän eliittinsä (urheilijat, sotilasjohto, poliittiset johtajat ja shakin pelaajat) suorituskykyvyn tiukkojen terveysrajoitusten mukaisesti. (1)

Tiedemies, lääkäri ja farmakologi Nikolai V. Lazarev määritteli vuonna 1947 (6) kyseisen termin. Hän suuntasi ensin etsintänsä moniin synteettisiin aineisiin. Ne paljastuivat kuitenkin toistuvasti stimulanteiksi, ja aiheuttivat aina lopulta koehenkilöiden suorituskyvyn romahtamisen. Lopulta Lazarev ja hänen kolleegansa Israel I. Brekhman 1960- luvulla loivat yli 1200 biologin, tutkijan ja lääkärin tiimin Brekhamin ohjattuaan heidän huomionsa ja tutkimuksensa yrttilääkintäperinteeseen ja rohdoskasveihin. (1)

He suorittivat tutkimuksia Venäjän tiedeakatemiassa Adaptaation Fysiologian ja Farmakologian instituutissa, Vladivostokissa. Brekhmanin löydökset ja tutkimus tasoitti tietä yli 3000 kliiniselle-  ja kokeelliselle tutkimukselle adaptogeeneista. Venäläiset tiedemiehet olivat kiinnostuneet noin 4000:sta jääkauden yli selvinneestä kasvista, joihin tutkimukset kohdistuivat. Lopulta suurin osa tutkimuksista kohdistui Siperian ginsengiin, Ruusujuureen, Maraljuureen ja Schisandraan ja kaiken kaikkiaan he määrittelivät näistä tuhansista kasveista kaksitoista adaptogeeneiksi. Myöhemmin tutkimuksia on toteutettu mm. Venäjällä, Saksassa, Armeniassa, Tsekkoslovakiassa, Skandinaviassa, Kiinassa ja Intiassa. (1)

Adaptogeenitutkimusten kohteina ovat olleet mm. ayurvedan ja perinteisen kiinalaisen lääketieteen rasayana-luokan sekä superior- luokan rohdoskasveja, siperian ja skandinavian kansanperinteen rohdoskasveja ja Amazonin shamanismin sekä Tiibetiläisen lääketieteen monet voimakasvit.

Toimintamekanismit

Adaptogeenisilla rohdoksilla on erityinen keskushermoston ja HPA akselin (hypotalamus, aivolisäke, lisämunuaiset) toimintaa tasapainottava vaikutus. Taolaisen yrttilääkintäperinteen mukaan adaptogeenit ravitsevat Jingiä, Qi:tä ja/tai Sheniä ja Ayurvedan mukaan ne ravitsevat Ojasta, Tejasta ja Pranaa. Ne harmonisivat Yinin ja Yangin keskinäistä suhdetta, jonka länsimainen vastaavuus on sympaattisen ja parasympaattisen hermoston tasapaino. (1) Kun adaptogeenien ominaisuuksia verrataan stimulantteihin, kuten alkoholiin, kahviin tai kaakaohon saadaan lisävalaistusta asiaan. Stimulantit ovat ainoastaan aktivoivia ja siten adaptogeenien ja stimulanttien välille muodostuu seuraavanlaisia eroja (2):

 (1)

(1)

Adaptogeenit nostavat allostaattista kapasiteettia

Adaptogeeneillä pyritään nostamaan eliön stressinsietokykyä, eli luontaista kapasiteettia adaptoitua stressiin (allostaattinen kapasiteetti). Allostaattiselle kapasiteetille löytyy kiinalainen samankaltaisuus Jing (eri kuin Yin) ja intialainen samankaltaisuus  Ojas. Adaptogeenit tasapainottavat myös Shenä (kiinalainen lääketiede) ja Prana Vayua (ayurveda), joiden länsimainen samankaltaisuus löytyy sydämen ja hypotalamuksen toiminnasta.

Adaptogeenit vaikuttavat stressinsietokykyyn nostamalla saatavilla olevien aktivoivien ja deaktivoivien välittäjäaineiden määrää, vaikuttamatta kuitenkaan niiden keskinäiseen suhteeseen (2). Siksi vaikutus on tasapainottava (homeostaattinen), eikä stimuloiva tai sedatiivinen. 

Akuutti stressi ja sympaattinen hermosto

Aivot tulkitsevat sen mikä on stressaavaa, mistä seuraa biokemiallinen dominoefekti tai ketjureaktio (14). Adaptogeenit katkaisevat dominoefektin ja vaikuttavat ketjureaktioon suotuisasti. Stressin akuutissa vaiheessa eri välittäjäaineet - tehtävistään riippuen - kytkeytyvät joko aktivoidakseen (switch on) tai deaktivoidakseen (switch off). Stressaavassa tilanteessa molempia tarvitaan ja ne kytkeytyvät vuorotellen. Aktivoimisen aikana hormonit pyrkivät mobilisoimaan eliön resursseja niin, että ne vastaisivat stressin aiheuttamiin vaatimuksiin, ja deaktivoimisen aikana pyritään ehkäisemään ylistimuloituminen. Henkilön stressinsietokyvyn voi monelta osin katsoa olevan kiinni siitä kuinka hyvin heidän aktivoivat ja deaktivoivat välittäjäaineensa vuorottelevat. (2)

Ayurvedassa puhutaan Vata doshan tasapainosta, sillä Vata on kaikkien elintoimintojen (doshien) johtaja, joka aloittaa kaikki toiminnot. Tarkemmin sanoen Vatan aladosha Prana Vayu reagoi, koska se vastaa tietoisuudesta, havainnoista, aistimuksista, kontrolloi mieltä, ja yleisesti ottaen Prana kordinoi tuntemuksia, ajatuksia ja tunteita. Stressaava elämäntapa ärsyttää Prana Vataa, joka etenkin kroonistuessaan häiritsee myös Pittaa ja Kaphaa, ruuppuen henkilön kehotyypistä (prakriti) ja epätasapainotilasta (vikriti). (13) Tästä syystä myös Pranayama harjoituksia suositellaan Ayurvedassa kaikille, kehotyypin mukaisesti.

Kuvat:
1) Jyrki Korkeila, Psykosomatiikka, Stressi, tunteiden säätely ja immuniteetti, Duodecim 2008;124:683–92
2,3) Vasant, D, Lad. Textbook of Ayurveda - Fundamental Principles, ss. 48,49, Volume 1, The Ayurvedic Press, 2002, First Edition

Krooninen stressi ja "taistele tai pakene" tila

Kun allostaattinen kapasiteetti, eli Jing ja Ojas ovat ylikuormitettuja, stressireaktio siirtyy seuraavaan vaiheeseen ja alkaa kroonistua. Tässä vaiheessa stimuloivat välittäjäaineet ovat aktiivisia, ja antistressimekanismit eivät toimi normaalilla tavalla. Krooninen stressivaihe liittyy HPA (hypotalamus - aivolisäke- lisämunuaiset) akselin toimintaan. Ayurvedan mukaisesti ihminen on tällöin Rajas tilassa, mikä viittaa kiihtyneisyyteen ja yliaktiivisuuteen. Tämän kaltainen stressi vaikuttaa ennen kaikkea Vata ja Pitta doshiin. Biokemiallisella tasolla hapetustressi (Vata) ja krooninen matala-asteinen tulehdus (Pitta) heikentävät allostaattista kapasiteettia (Ojas). Insuliiniherkkyys laskee (Kapha nousee aluksi Rakta Dhatussa), kasvuhormonin ja kilpirauhashormonien tasot alenevat ja tapahtuu haitallisia muutoksia immuunivasteessa.

Burn Out ja lisämunuaisten uupumus

Kun allostaattinen kuorma (stressin kesto ja haittavaikutukset) kasvaa lopulta liian suureksi, seuraa uupumus ja oireyhtymä, jota kutsutaan usein nimellä lisämunuaisten uupumus (Ojo-Kshaya (Depleted Ojas). Tässä vaiheessa lisämunuaisten kuorikerroksen toiminta on merkittävästi heikentynyt, stressihormonivarasto on huventunut ja siitä seuraa toimintakyvyn merkittävä romahdus. Lisämunuaisten uupumukseen liittyy usein myös kilpirauhasen vajaatoiminta. Ayurvedisesti kuvaten stressi etenee usein Rajas vaiheesta Tamas vaiheeseen, joka voidaan liittää myös Kapha- doshaan, Vatan ja Pittan lisäksi. Munuaisten toiminnan muutokset voivat saada aikaan veden ja natriumin pidättämisen. Näin ollen stressi voi muuttua Sannipatika- tilaksi jossa kaikki Doshat ovat osallisena. Länsimaisen käsityksen mukaan useimpien rappeumasairauksien taustalla on stressi.

 Adaptogeenien arvellaan lisäävän aktivoivien ja deaktivoivien välittäjäaineiden kapasiteettia pitämällä niiden suhteellisen määrän tasapainossa 

Adaptogeenien arvellaan lisäävän aktivoivien ja deaktivoivien välittäjäaineiden kapasiteettia pitämällä niiden suhteellisen määrän tasapainossa 

Yksityiskohtainen kuvaus adaptogeenien vaikutustavasta

Taso 1, Fysiologinen taso: Adaptogeenit tukevat homeostaasia ja tasapainottavat hermoston ja umpirauhasten toimintaa hypotalamus-aivolisäkeadrenokortikaaliseen akselin (HPA) kautta. Vaikutuskohteita ovat stressiin liittyvät välittäjäaineet kuten kortisoli, neuropeptidi Y, typpioksidi (NO), G-proteiinikytkentäiset reseptorit ja stressiproteiinit (Hsp70).
Taso 2, Solutaso: Adaptogeenit säätävät solun sisäistä stressiin liittyvää metabolista transkriptiota (geenien ilmentymistä). Vaikutustapoja ovat mm. Nrf2 transkriptiotekijä, G-proteiinin signaloima cAMP- välitteinen metaboliapolku, G-proteiinin signaloima fosfatidylinositoli- ja fosfolipaasi C polku, stressin aktivoima proteiinikinaasi JNK (MAPK-9) ja stressiproteiinit (Hsp70), heat shock tekijä HSF-1, neuropteptidi Y ja FOXO transkriptiotekijä. (8)

Adaptogeenit saavat siis aikaan positiivisia epigeneettisiä muutoksia, millä on suotuisia vaikutuksia entsyymitoimintaan ja aineenvaihduntaan, etenkin stressin säätelyyn liittyvään aineenvaihduntaan.

Kemiallinen samankaltaisuus elimistön omien välittäjäaineiden kanssa

Adaptogeenit kuten Ruusujuuri Rhodiola rosea, Sitruunaköynnös Schisandra chinensis ja Eleuthero Eleutheroccus senticosus sisältävät huomattavan määrän fenolisia yhdisteitä, kuten fenyylipropaania ja fenyylietaanin johdannaisia. Nämä yhdisteet ovat rakenteellisesti läheisiä katekoliamiinien kanssa ja jotkut tutkijat arvioivat, että adaptogeenivaikutukset perustuvat näiden aineiden aktiivisuuteen sympatoadrenaalisessa (SAS) järjestelmässä sekä keskushermostossa (CNS). (3,7)

Adaptogeenit kuten Panax ginseng, Bryonia alba ja Eleutheroccus senticosus puolestaan sisältävät korkeat pitoisuudet tetrasyklisiä triterpeenejä, jotka ovat rakenteellisesti läheisiä kortikosteroidien kanssa ja joihin niiden stressiltä suojaavat vaikutukset voisivat perustua. (3,7)

Adaptogeeni- termin määritelmä

Termi on sovinainen ja vaikeasti määriteltävä (6) eikä se ole yleisesti tiede-yhteisöissä hyväksytty. Klassisten adaptogeenien lisäksi voidaan määritellä potentiaaliset adaptogeenit.

Klassinen Adaptogeeni

  1. Adaptogeenien täytyy lisätä organismin kykyä sopeutua ympäristötekijöihin ja auttaa välttämään niiden aiheuttamia vaurioilta. 
  2. Adaptogeenikasvien täytyy tehostaa organismin henkistä, psyykkistä ja fyysistä suorituskykyä, erityisesti rasitustilassa (parantavat stressinsietokykyä.) Adaptogeenikasvien täytyy parantaa myös elimistön puolustuskykyä, ts. aktivoida immuunijärjestelmää. 
  3. Adaptogeenit eivät saa olla vahingollisia elimistölle. 
    (4)

Potentiaalinen adaptogeeni

  1. Täyttää suuren osan - mutta ei kaikkia - klassisten adaptogeenien kriteereistä.
  2. Täyttää kaikki klassisten adaptogeenien kriteerit, mutta siitä ei ole vielä saatu riittävää tieteellistä näyttöä.
    (1)

Adaptogeenien aikalinja

  • 3000 EAA (arvio) : Auyrveda syntyy Intiassa ja Perinteinen Kiinalainen Lääketiede syntyy Kiinassa.
  • 200 EAA (arvio.): Charaka Samhita, klassinen ayurvedan perusteos mainitsee amlan, guduchin, tulsin ja shilajitin. 
  • 77 CE: Kreikkailainen fyysikko Dioscorides kuvailee kirjassa De Materia Medica kuusisataa lääkinnällistä kasvia mukaanlukien lakritsajuuren ja ruusujuuren. 
  • 220: The Shennong Herbal listaa 252 lääkinnällistä rohdosta, joita käytetään Kiinassa. Tunnettuja rohdoksia olivat muun muassa Asian Ginseng, astragalus ja reishi.  
  • 1755: Ruusujuuri esitellään ensimmäisessä Ruotsalaisessa  farmakopeassa. Menneisyydessä viikingit olivat käyttäneet ruusujuurta parantaakseen fyysistä terveyttään ja suorituskykyään.
  • 1947:  Dr. Nikolai Lazarev määrittelee termin adaptogeeni.
  • 1958: Venäläiset tutkijat luokittelevat Eleutheroccuksen (Siperian ginsengin) adaptogeeniksi. 
  • 1960: Israel Brekhman julkaisee artikkelinsa eleutherosta, jonka jälkeen Venäläiset tutkijat julkaisevat yli that tutkimusta  adaptogeeneista ja niiden käytöstä. 
  • 1961: Ginseng suvun kasveja käsittelevä konferenssi järjestetään Leningradissa, jonka lopputuloksena koostetaan aiheesta 86-sivuinen pöytäkirja. 
  • 1962: Eleuthero, maraljuuri, ja ruusujuuri, jotka kaikki ovat adaptogeeneja, sisällytetään Venäläiseen farmakopeaan.
  • 1969: Ensimmäinen artikkeli, joka julkaistaan lännessä käsittelee 15-vuoden tutkimusta adaptogeeneista ja se lisätään Annual Review of Pharmacologyyn (Farmakologian vuosikatsaus).
  • 1978: Ginseng, eleuthero ja lakritsajuuri sisällytetään Saksan julkaisemiin Commission E monografioihin hyväksytyiksi kasvilääkkeiksi.
  • 1984: Venäläiset tiedemiehet ovat julkaisseet yli 1500 fytokemiallista, farmakologista ja kliinistä tutkimusta adaptogeenisista rohdoksista, jotka keskittyvät eleutheroon, maraljuureen ja ruusujuureen. Myöhemmät tutkimukset on toteutettu Venäjällä, Saksassa, Armeniassa, Tsekkoslovakiassa, Skandinaviassa, Kiinassa ja Intiassa- joista suurinta osaa ei ole käännetty englanniksi.
  • 1998: Termi adaptogeeni hyväksytään funktionaaliseksi väitteeksi tietyille valmisteille U.S. Food and Drug Administrationin toimesta. 
  • 2002: U.S. National Library of Medicine mainitsee termin adaptogeeni viitatessaan kasvivalmisteisiin jotka vahvistavat immuunipuolustusta ja joilla on väsymystä ehkäisevä vaikutus.
  • 2002-2010: Adaptogeeneja tutkitaan edelleen aktiivisesti ja näyttö niiden vaikutuksista lisääntyy (12).
  • 2018: Suomessa julkaistaan Biohakkerin Stressi- kirja, joka käsittelee kattavasti stressireaktiota ja adaptogeeneja :)

(1)


Lähteitä: 

  1. Winston, D. Maimes, S. Adaptogens - Herbs for strenght, stamina and stress relief
  2. Yance, D. Adaptogens in Medical Herbalism
  3. A. Panossian, H. Wagner. Stimulating effect of adaptogens: An overview with Particular Reference to their Efficacy following Single Dose Administration
  4. Hiltunen, R. ja Holm, Y. Lääkkeitä luonnosta, Gaudeamus HUP, Tampere, s 24
  5. Robert Provino, Completing final year of Bachelor of Herbal Medicine, Nature Care College, Sydney. The role of adaptogens in stress management 
  6. European Medicines Agency - Evaluation of Medicines for Human Use  Reflection paper on the adaptogenic concept 
  7. Pawar Vinod S & Hugar Shivakumar: A current status of adaptogens- natural remedy to stress
  8. Alexzander Aseab, Punit Kaurb, Alexander Panossiana, Karl Georg Wikmana: Evaluation of molecular chaperons Hsp72 and neuropeptide Y as characteristic markers of adaptogenic activity of plant extracts
  9. A. Panossian, H. Wagner: Stimulating effect of adaptogens: An overview with Particular Reference to their Efficacy following Single Dose Administration 
  10. Effects of Adaptogens on the Central Nervous System and the Molecular Mechanisms Associated with Their Stress—Protective Activity
  11. Plant adaptogens III.* Earlier and more recent aspects and concepts on their mode of action
  12. Adaptogens: A Review of their History, Biological Activity, and Clinical Benefits
  13. Charaka Samhita Sutrasthana Made Easy - Dr JV Hebbar.pdf s. 418
  14. Jyrki Korkeila, Stressi, tunteiden säätely ja immuniteetti , Psykosomatiikka, Duodecim 2008;124:683–92

Yksilön itsehoidon tueksi tarkoitetetut ohjeet eivät korvaa lääkärin tai terveydenhoidon ammattilaisen antamia ohjeistuksia, eikä olemassaolevaa lääkitystä pidä jättää pois. Luonnon vaikuttavien aineiden käyttö on jokaiselle kuluttajalle omaehtoista ja jokainen on vastuussa käytännön järjen käytöstä itsehoidossaan.